MINUN LAUANTAINI JA TEIDÄN LAUANTAINNE
1) Mitä lauantai tarkoittaa?
Lepo. 3. Moos. 23:3 ja 32.
2) Miksi Jumala kutsuu omaa lepoaan?
Minun lauantainani. Hes. 20:12; Herran lauantai. 3. Moos. 26:2; 2. Moos. 16:25, 20:10; Herran pyhä päivä. Jes. 58:13.
3) Miksi Jumala kutsui niitä juhlallisia päiviä, jolloin oli lepoa ja jotka sisältyivät seremonialliseen lakiin?
Lauantait. 3. Moos. 23:3. Teidän lauantait. 3. Moos. 23:32. Hänen lauantait. Hoosea 2:11.
4) Kuka antoi sapatin ihmiselle?
Jeesus. 2. Moos. 20:1
5) Mistä tiedämme tämän?
Jeesus sanoi: ”Sillä Ihmisen Poika on jopa sapatin Herra.” Luuk. 6:5.
6) Jos Jeesus on sapatin Herra, mikä on sitten Herran päivä?
Sapatti.
7) Minä päivänä Johannes vietiin ylös ja sai Ilmestyskirjan näyn?
Herran päivänä. Ilm. 1:10.
8) Minkä merkin Jumala asetti itsensä ja kansansa välille?
Sapatin pyhittämisen. Hes. 20:20.
9) Mitä Hän vaatii, jotta voimme olla Hänen palvelijoitaan?
Että pyhittäisimme sapatin. Hes. 20:20 ja Jes. 56:6.
10) Kun Jumala loi taivaan ja maan, minä päivänä Hän lepäsi?
Sapatina. 1. Moos. 2:2.
11) Miksi Jumala lepäsi?
Jumala ei luonut ihmistä sapatin vuoksi, vaan sapatin ihmisen vuoksi. Mark. 2:27. Siksi Hän lepäsi meille esimerkkinä.
12) Minkä päivän Jumala on siunannut maailmankaikkeuden luomisesta lähtien?
Lauantain. 1. Moos. 2:3.
13) Mihin käskyyn lauantain pitäminen liittyy?
Jumalan lain neljänteen käskyyn. 2. Moos. 20:8.
14) Kuinka meidän tulee pitää tätä päivää?
Puhumatta omia sanojamme eikä pyrkimällä tekemään omaa tahtoamme. Jes. 58:13. Tekemättä sinä päivänä mitään orjatyötä. 2. Moos. 20:8–11.
15) Miten meidän tulisi kutsua sitä?
Iloiseksi; Herran pyhäksi päiväksi; kunnioitusta ansaitsevaksi. Jes. 58:13.
16) Miksi Jumala kutsuu sapatin rikkomista?
Pyhänpäivän rikkomiseksi. Jes. 56:2 ja 6.
17) Minkä lupauksen Jumala on antanut niille, jotka varovat rikkomasta sapatin päivää?
”Minä annan heille myös minun talossani ja muurieni sisällä paremman paikan ja nimen kuin pojille ja tyttärille; jokaiselle heistä annan ikuisen nimen, jota ei koskaan pyyhkäistä pois.” Jes. 56:5.
18) Minkä muun lupauksen Jumala on antanut sapatin pitäjille, mukaan lukien muukalaisten lapset?
”Minä vien heidät myös pyhälle vuorelleni ja otan heidät vastaan rukoushuoneessani; heidän polttouhrinsa ja uhrauksensa otetaan vastaan alttarillani.” Jes. 56:7.
19) Minä päivinä voimme tehdä palkkatyötä?
Viikon kuutena päivänä, jotka sijaitsevat lauantain ja lauantain välissä. 2. Moos. 20:9.
20) Mitä työtä Jeesus teki lauantaisin?
Hänen palvelutehtäväänsä liittyvää työtä. Mark. 3:3 ja 4; Matt. 12:9–12; Luuk. 6:6–11.
21) Mitä apostoli Paavali sanoi ajasta, jolloin meidän tulee tehdä työtä?
”Työskennelkää päivin ja öin, jotta ette olisi taakaksi veljillenne.” 1. Tess. 2:9.
22) Mistä työstä apostoli puhui?
Siitä, josta Jeesus sanoi: ”Älkää työskentelkö katoavan leivän vuoksi, vaan sen vuoksi, joka pysyy.” Joh. 6:27.
23) Milloin sapatti alkaa ja milloin se päättyy?
Se alkaa kuudennen päivän auringonlaskun aikaan ja päättyy sapatin auringonlaskun aikaan. Neh. 13:19; 3. Moos. 23:31 ja 32.
24) Mitä työtä emme saa tehdä tuona päivänä?
Orjatyötä. 2. Moos. 20:9; ostamista, Neh. 10:31, 13:16–17; myymistä, Am. 8:5 ja 6.
25) Mistä tiedämme, ettei tuona päivänä saa keittää ruokaa?
”Älkää sytyttäkö tulta missään asunnossanne sapatina.” 2. Moos. 35:3.
26) Mistä sapattista Jumala sanoi, ettei Hän enää pitänyt seurakuntien kokoontumisista?
Juhlasapattien. Jes. 1:13 ja 14.
27) Millä sapattina opetuslapset poimivat tähkiä syötäväksi, minkä vuoksi fariseukset moittivat Jeesusta?
Juutalaisten sapattina, juhlasapattina. Luuk. 6:1.
28) Mistä tiedämme, että se sapatti, jolloin Jeesus käski erään miehen kantaa sänkynsä, oli juhlasapatti?
Koska Raamatun kohta, jossa tämä tapahtuma kerrotaan, alkaa sanoilla: ”Tämän jälkeen oli juutalaisten juhla, ja Jeesus meni Jerusalemiin.” Joh. 5:1.
29) Kuinka monta sapattia oli jokaisessa juutalaisessa juhlassa?
Kaksi juhlallista sapattia Herran sapatin lisäksi. 3. Moos. 23:7, 8, 21, 25, 27, 28, 30, 31, 35, 36 ja 39.
30) Mitä muita sapattipäiviä Herra on asettanut, ja joita Hän kutsuu sapattipäiviksi?
Vuosittainen lepopäivä, jota vietettiin seitsemän vuoden välein ja jolloin ei kylvetty eikä korjattu satoa. 3. Moos. 25:1–7; sekä juhlavuoden lepopäivä, viideskymmenes vuosi. 3. Moos. 25:8–13.
31) Milloin maa lepäsi kaksi peräkkäistä vuosittaista lepopäivää?
Juhlavuonna. Maa lepäsi seitsemännen viikon vuoden ja kahdeksannen vuoden, eli viidenkymmenennen vuoden, aikana. 3. Moos. 25:1–5 ja 10–13, 21 ja 22.
32) Miksi Israelin kansan pääsiäisen jälkeistä päivää kutsuttiin?
Lauantaina. 3. Moos. 23:6 ja 7.
33) Minä päivänä Jeesus nousi kuolleista?
Lauantaina. Matt. 28:1.
34) Mistä tiedämme tämän?
”Ja lauantain päättyessä, kun viikon ensimmäinen päivä jo alkoi valjeta, Maria Magdaleena ja toinen Maria menivät katsomaan hautaa; ja katso, siellä tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta, tuli, siirsi kiven pois ja istui sen päälle. ... Mutta enkeli vastasi ja sanoi naisille: ’Hän ei ole täällä, sillä hän on jo noussut kuolleista, kuten hän oli sanonut. Tulkaa katsomaan paikkaa, jossa Herra makasi.’ Matt. 28:1–3, 5 ja 6.
35) Milloin päivä koittaa?
Edellisen päivän auringonlaskun jälkeen. Neh. 13:19.
36) Mitä Pyhä Henki kehottaa kirjeen kirjoittajan välityksellä heprealaisille seitsemännen päivän, sapatin, suhteen?
”Pelkäämme, ettei joku teistä jää jälkeen, kun lupaus päästä hänen lepoonsa on jätetty. Pyrkikäämme siis pääsemään siihen lepoon, jotta kukaan ei joutuisi samaan tottelemattomuuden esimerkkiin.” Hepr. 4:1 ja 11.
37) Mistä päivästä kirjeen kirjoittaja puhuu Heprealaiskirjeen neljännessä luvussa?
Seitsemännestä päivästä, joka vastaa sapattia, lepopäivää. Hepr. 4:4; 2. Moos. 20:10.
38) Minkä lepopäivän Jumala on asettanut ikuiseksi liitoksi kansalleen?
Sapatin. 2. Moos. 31:16.
39) Mistä tiedämme, että se koskee myös meitä, entisiä pakanoita?
Jumala tuomitsee ihmisten erottelun lain edessä. Mal. 2:9.
”Sillä ei ole juutalainen se, joka on sellainen ulkoisesti, eikä ole ympärileikkaus se, joka on sellainen ulkoisesti lihassa. Vaan juutalainen on se, joka on sellainen sisimmässään, ja ympärileikkaus on se, joka on sydämessä, hengessä, ei kirjaimessa; jonka ylistys ei tule ihmisiltä, vaan Jumalalta. Ja me olemme juuri niitä, joita Hän on kutsunut, ei ainoastaan juutalaisten joukosta, vaan myös pakanain joukosta.” Room. 2:29; 9:24.
40) Minkä syytöksen Jumala esittää profeetta Hesekielin kautta?
Että papit kääntävät katseensa pois Herran sapatista ja siten häpäisevät Herraa heidän keskuudessaan. Hes. 22:26, alkuosa.
Oli Prestes
Lähetyssaarnaaja
oliprest
oliprest
Enviado por oliprest em 01/08/2026